Ihanaa, olla kotona takkatulen ääressä, lampaat ja koirat ruokittuna. Tänään on ollut melko haasteellinen päivä ajaa autoa Helsingissä. Voisi kuvitella, että sitä tarvitsisi nelivetoista autoa täällä meillä maalla, mutta eihei, kyllä siitä on ollut enemmän riemua kaupunkiajossa. Aamulla, kun lähdin täältä keskeltä ei mitään suuntana maan pääkaupunki, niin täällä maalla tiet olivat aurattu aivan huippuunsa, mutta murheen kryyni tuli eteen mitä enemmän keskustaan pääsin.. Talvi ja lumi yllätti taas tänäkin vuonna Helsingin!
Hienoa tässä päivässä oli nähdä niin monta kovin rakasta ja hyvin hoidettua koiraa. Yksi niistä oli meidän Fionan täysveli, Canmoys´ the First, Firsty. Kovin on velipojasta komea kasvanut. Firstyä olen saanut trimmata ihan pennusta lähtien. Kivaa, on ollut seurata sen kehitystä. Otinkin siitä muutaman kuvan, mutta nyt en saakkaan niitä jostain syystä ladatuksi tähän, harmillista.
Millan otin mukaan tällä kertaa sivistyksen pariin. Ehdinkin harjata sen trimmiasiakkaiden välissä ja samalla vaihdoin silta kaikki kuminauhat. Harjausnesteen sijaan käytin siihen Pet Silkin silkkitippoja. Aine on tuntunut sopivan Millan paksuun turkkiin loistavasti. Sen päätukka on pysynyt hyvänä ja katkeilematta, vaikka Millan hupia on möyriä lumessa pää edellä. Se onkin usein aika huikea näky, kun se ulkoilee talvella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti