"Kaivopuiston kaunis Casanova"

"Kaivopuiston kaunis Casanova"
"Kaivopuiston kaunis Casanova"

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

elämänlaatua vai elämänkurjuutta

Lehdistä, ja milloin mistäkin saa lukea huimia tarinoita miten koirat ovat syöneet esimerkiksi vaikka koko sisäoven, kun ne on jätetty yksikseen kotiin. Siis koko sisäoven!!! Miten on mahdollista? Ja nyt kaikki ihmettelemään, koiralla taitaa varmasti viirata jostain. Haluaisin kumminkin myös lukea, miten kauan koira on ollut sisällä yksin, sekä onko se saanut riittävästi ulkoilua tai muuta mahdollisia virikkeitä elämäänsä. Kuinka helppoa onkaan syyttä koiraa, se  nyt vain on tuollainen, ei sille mitään voi tehdä... No leikitäänpä ajatuksella, jos sinulle tarjottaisiin samantapaista elämänlaatua, vai pitäisikö sanoa elämänkurjuutta. Aamulla ylös ja ulos 5 min. Ehkä jotain pientä syötävää. sitten nukkumaan takaisin. Seuraavan kerran ylös siinä klo 17. ulkoilua 10 min. Yksi lautasellinen ruokaa, samaa jota on ollut tarjolla jo edelliset 7 vuotta. Nukkumaan. Herätys klo 23. Ulos 5 min. Nukkumaan. Tämä sama kaava toistettuna joka ikinen päivä vuodesta toiseen. Ei herranen aika, eihän kukaan voi noin elää varmasti ajattelet. Mutta surullinen totuus on se, että juuri tuollainen edellä mainittu kuvaelma on monen koiran kohtalo. Siinähän on vain muutama vaihtoehto mitä koiralle jää, joko masentua ja taantua apatiaan, tai keksiä itse itselleen pikku virikkeitä. Virikkeitähän on koko koti täynnä; tuhoa sohva kokonaan, silppua ulko-ovi... Sitä aina ihmettelee miksi niin monella on koira, kun se tuntuu olevan enemmän vaiva kuin ilo?
Ettei tulisi omilta koirilta palautetta elämänlaadusta, niin pyrinkin käymään niiden kanssa ulkoilemassa milloin missäkin. Nämä kuvat tuli näpsäistyä, kun kävimme Käpy-mökillä grillailemassa
Matkalla grillailemaan
Tossua toisen eteen



Hupsis...

Ylös vain, ei haittaa:)

Kaverukset lämmittelemässä


Peuranlihamakkarat grillaantumassa. Kaikille maistui, neli- sekä kaksijalkaisille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti