Kotioloissa on hyvin rauhallista näin koirarintamalla. Ravaan jatkuvasti tuolla lampolan puolella tällä hetkellä ja kaikki koirat seuraavat aina perässä. Viirukin, joka pääasiassa nukkuu kotona, juoksee kuin myrskytuuli lampolan ja kodin väliä useita kertoja päivässä. Lampolassa sillä on aina hommia, kun nostan sen karsinoihin kun laitan ruoat mammoille. Se on oppinut ihan oikeille lammaskoiran tavoille (jota todellakin epäilin, kun se oli niin täydellinen puudeli). Kyllä se vain taitaa olla niin, että moni ongelmakoira lakkaisi olemasta ongelma kun sillä olisi riittävästi liikuntaa ja tekemistä. Karitsoita on nyt syntynyt toistakymmentä ja tuplasti on vielä tulossa, joten vapaa-ajan ongelmia ei ole tiedossa vähään aikaan.
Vaikka villakoirat eivät tällä hetkellä saakaan täyttä huomiota, ne kyllä harjataan säännöllisesti, koska näyttelyvillakoiran turkkia täytyy hoitaa samalla tavalla koko ajan, jos näyttelyihin mielii mennä. Ote ei saa herpaantua viikoksikaan, koska sen jälkeen homma tehdään itkien: koira itkee ja minä itken… Olen tässä vanhemmiten viisastunut ottamaan sen harjan käteen samalla, kun vaikka katson telkkaria. Ja salainen aseeni nykyisin on Pet Silkin liquid silk serum.
Tässä kuvia lampolan arjesta. Valitettavasti koirien kuvia ei ole juurikaan, kun nuo ihanaiset pallerot ”vaativat” tulla kuvaan koko ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti