Juhannus

Ihana Juhannus kohta takanapäin. Se piti sisällään omien akkujen lataamista mukavassa seurassa herkullisia ruokia nauttien. Sääkin oli kuin tilattu meitä varten. Saisinko toivoa tälläistä joka vuosi, kiitos.Yksi asia kumminkin ponnahtaa ylitse muiden asioiden mennen tullen. Voin nimittäin ylpeänä kertoa, että sain Viirun kanssa kerättyä koko hajonneen sadan pään lauman ensimmäistä kertaa yksin ja sen jälkeen vielä siirrettyä ne juuri oikeasta portista kahden lohkon läpi oikealle pellon lohkolle. Tämä saattaa kuulostaa  helpolta asialta, mutta kun en ole kunnolla päässyt harjoittelemaan oman kremppa vartaloni takia, niin tämä on kuin olisin voittanut lotossa päävoiton. Viiru toimi aivan niin kuin paimenkoiran kuuluukin toimia ja minä hapuilin paimenen tapaisia ohjeita koiralle. Aivan huikea ahaa elämys myös pläjähti tajuntaani, kun ymmärsin seurata meidän lammaslauman ensimmäisiä Bäitä, ja olin läsnä  100%. En miettinyt mitään muuta kuin sitä hetkeä ja minne olinkaansiirtämässä laumaa. Tämäkin asia on kerrottu minulle melkoisen monta kertaa, seuraa lampaita, ei vain koiraa. Silti se on vienyt melkoisesti aikaa sisäistää asia, vaikka olenkin päättäväisesti nyökännyt joka kerta kun minua on neuvottu asian suhteen. Juu, juu kyllä minä tiedän seuraa lampaita. Eilen se vain todella kolahti mitä se tarkoittaa käytännössä. Hassua, miten kaikki asiat pitää kokea itse kantapään kautta, ennen kuin todella voi sanoa osaavansa jotain. Nyt minulta putosi sadan kilon paino hartioiltani, minulla on hieno paimenkoira jota minäkin osaan "käyttää". Siis ihan huippua!!

My ja Viiru rannalla

My haaveilee surffaamisen taidosta

Juhannukseen kuului myös uintia

Rento meininki