Pihatutka

Ehdin jo kovasti huolestua meidän Viirusta. Aivan yht´äkkiä se alkoi juomaan vesikuppi toisensa jälkeen tyhjäksi, ja se oli muutenkin kovin rauhaton. Se ravasi minun ja ulko-oven väliä, puuskutti ja puhisi. Päästin sitä lukemattomia kertoja ulos. Ja siellä se sitten juoksi suoraan meidän postilaatikon luo ja jos se olisi osannut tassulla osoittaa niin se olisi sen tehnyt. Yritin sitten käyttää kaiken mielikuvitukseni, että mitäköhän se yrittää minulle kertoa. Parhaani yritin, mutta minä vain näin pimeyttä siinä suunnassa mihin se selvästi halusi minun katsovan. No aamu valkeni ja asia selvisi. Meidän tien toiselle puolelle oli tuotu lehmiä laiduntamaan. Illalla en niitä huomannut, kun olivat niin hipi hiljaa ja varmasti ihmettelivät miksi nuo kaksi ravaavat täällä meitä katsomassa. Hiljentäisi nyt edest tuon koiran tuosta puhisemasta. Viiru tietenkin oli tarkalla nenällään havainnut kyytöt, mutta tämä oma nenäni (poskiontelo leikkauksesta huolimatta) ei ole aivan saman veroinen. Seuraavana iltana sitten sama juttu. Taas meidän paimenkoira käyttäytyi todella kummallisesti. Siltikin erilailla kuin edellisenä iltana. Puudelit siis käyttäytyivät ihan normisti molempina iltoina. Taas Viiru pyysi ulos, mutta tällä kertaa porhalsi toiseen suuntaan pihamaalla. Tälläkään kerralla en nähnyt mitään, mutta muka tietävinäni puhuin Viirulle, että mitäs ihmettä sinä nyt siinä tohotat, lehmäthän on tien toisella puolella ja nehän sinä olet jo nähnyt. Ja tuonne minne sinä nyt katselet, niin meidän lampaathan ne siellä ovat. Viiru oli kuitenkin melko kummallisessa tilassa. Ajattelin seurailla neidin käytöstä aamuun asti. No, aamu tulee yleensä yön jälkeen ja Viiru oli jo aivan normaali käytöksinen. Pakkohan minun oli hilppaista katsomaan aamun valossa mitä se tällä kertaa oli havainnut illalla. Mitään kummallista ei minun mielesta näkynyt. Sitten puhelin soi, ja meidän naapurihan se siellä soitteli. Hän kyseli, että onhan meidän lampaat kunnossa, koska oli nähnyt ilveksen aivan meidän pellon lähellä aamun valjetessa. Onneksi kaikki ovat meillä kunnossa, eikä ilves ollut päätynyt meidän "seisovaan pöytään" ja tarjonnut itselleen lammaspaistia. Kyllä sitä silti ihmettelee miten uskomattoman ummikkona sitä kulkeekin omalla pihalla, mutta onneksi meillä on Viiru joka on ajantasalla mitä meidän lähiympäristössä tapahtuu:).

 

"Ammuut"

Mitä te siinä tuijotatte?

 

 

Pysyyhän ne varmasti tuolla omalla puolella?