Kuinka tärkeää sitä onkaan muistaa, millaisella äänenpainolla sitä koiralleen puhuukaan.  Useinhan vain keskitytään mitä käskyjä koiralle olisi hyvä opettaa, tai millaisia temppuja olisi hauska saada oman koiran repertuaariin. Mutta vähemmälle huomiolle jää, että millaisella äänellä sitä keskustelee koiransa kanssa. Tämä on nyt nimittäin ihan käytännöntasolla koettu viime viikolla. Minä kun olen joutunut delegoimaan melkoisesti asioita miehelleni, ja paimentaminen on vain yksi niistä asioista, unohdin mainita, että millaisella äänellä hänen olisi hyvä sitä meidän Viirua huudella siellä pellolla. Mieheni tuli yhtenä päivänä kotiin aivan musta pilvi päänsä päällä, ja totesikin minulle että olin mennyt ostamaan puudelin paimenkoiran sijaan. Viiru oli kuulemma lyönyt hanskat naulaan ja juossut autolle ja jättänyt mieheni yksin paimentamaan lampaita. Aivan käsittämätöntä, ajattelin. Viirun ehdottomasti lempipuuha on paimentaminen. Miten se oli muka sen jättänyt kesken. Sama toistui seuraavana päivänä. Siis mitä ihmettä! Onneksi asia tuli puheeksi myös Annika Paarvion luona. Hän otti puheeksi äänenpainot koiran ohjaamisessa. Viiru oli selvästi sitä mieltä, että mieheni oli liian kovasti komennellut sitä ja todennut, että kun nyt niin selvästi tiedät mitä olet tekemässä niin teeppä sitten itse ja lähtenyt paikalta autoon odottamaan valmista. Kun sitten äänensävyä muutettiin hitusen, niin johan alkoi taas homma sujumaan. Vaikeaahan on löytää se kultainen keskitie, että miten olla jämpti, muttei liian kova. Ehkäpä tässä olisi hyvä ajatella vaikka vaan erikieliä esim.suomen- tai englanninkieli. Suomalainen sanoisi helposti, että tee se. Mutta englantilainen sanoisi saman asian, voisitko tehdä sen, kiitos.  Ja kumpikin tarkoittavat, että asia olisi hyvä saada tehdyksi, nämä on näitä kulttuuri eroja. Monesti sitä ihmettelee, että mitenkäs tämä minun hauvani ei toimi näyttelyssä/kisoissa samalla tavalla kuin kotona. Onhan sitä menestyksekkäästi harjoiteltu jo useita kertoja kotona, ja sitten kun sitä tulee esim. näyttelyyn niin mikään ei suju. Sitä pitäisi varmaan nauhoittaa omaa ääntään eri tilanteissa, niin sitä varmaan hämmästyisi kovasti miten erilaiselta sitä kuulostaa erilaisissa tilanteissa. Hmm, täytyypä kuulostella vastaisuudessa omaa ääntään, kun ihmettelen miksi kukaan ei kuuntele.

Jos et heti muuta äänensävyäsi, niin tämä tyttö lähtee kotiin

No niin, eihän se ollut edes vaikeaa, eihän?

Ole niin ystävällinen ja puhu minulle kauniisti, kiitos.