"Kaivopuiston kaunis Casanova"

"Kaivopuiston kaunis Casanova"
"Kaivopuiston kaunis Casanova"

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

treenipäivä

Taas on takana yksi paimennustreenikerta Myn kasvattajan luona. Pää on täynnä miljoona ajatusta ja kysymystä. Tälläkään kertaa, emme loistaneet Myn kanssa kyvyillämme, mutta ilman tätä kertaa olisin monta kertaa kokemattomampi. Sitä kun ei opi kuin kokeilemalla ja harjoittelemalla. Sitä pitää yrittää uudelleen ja uudelleen ja toivottavasti olla toistamatta samoja virheitä. Välillä pitää myös käydä oman mukavuusalueen ulkopuolella vain todetakseen, että siitäkin voi selvitä. Monesti kuulen sanottavan jostain hyvin pärjänneestä ihmisestä, että helppoahan sen nyt on. Miksi hänen nyt on niin helppo olla, kysyn vaan? Uskon vakaasti, että menestys ei tule koskaan ilmaiseksi, oli kyse lajista kuin lajista. Tietenkin voi olla monta onnen kantamoista menestyksen saavuttamiseksi, mutta pitkäaikaisen menestymisen takana on aina varmasti kova työ ja panostaminen aiheeseen. Eli unohtakaamme happamat sanat, ja keskittykäämme mieluummin olennaiseen, harjoitteluun . Kari Kotikoski kirjoittikin minusta hyvin Suomen Paimenkoirayhdityksen jäsenlehden puheenjohtajan palstalla. Hän painotti, ettei kukaan ole "seppä syntyessään" vaan koulutukseen ja harjoitteluun on panostettava. Aina kannattaa kysellä kokeneimmilta henkilöiltä apua ja vinkkejä.  Rohkeasti vain mukaan tekemään, virheitä on turha pelätä.


Tekemisen meininkiä Annika Paarvion johdolla



My rentoilee oman suorituksen jälkeen mummonsa ja Martinan hellässä huomassa



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti