"Kaivopuiston kaunis Casanova"

"Kaivopuiston kaunis Casanova"
"Kaivopuiston kaunis Casanova"

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

ahaa elämys

Oooh, nyt minulle taas avautui uusi juttu paimennuksessa. Juu, olenhan minä kuullut useita kertoja että katso lampaita ja seuraa niiden käytöstä. Sen perusteella pyydät koiraasi toimimaan. Olenkin ollut melkein epätoivon partaalla, kun minusta meidän lampaat aivan yht´äkkiä vailla minkäänlaista syytä vain sinkoilevat sinne tänne. Näinhän asia ei tietenkään ole ollut, vaan käyttäjässä on ollut vikaa. Jälleen kerran sitä pitää myöntää, että vaikka tässä lajissa ei remmiä käytetäkkään, niin remmin päästä löytyi vika. Suuri ahaa elämys nimittäin valtasi minut eilen, kun siirsimme lampaita pellolta toiselle laiduntamaan. Meidän lampaat ryhmittyivät hienosti ja koiran avulla olivat tulossa hienosti oikeaan suuntaan. Yht´äkkiä ne päättivät pysähtyä, ja vanhan kaavan mukaan olisin pyytänyt Viirua painostamaan niitä vahvasti eteenpäin. Se onkin yleensä johtanut siihen, että pakka hajoaa joka ilmansuuntaan ja sitten taas aloitetaan kaikki alusta. Tällä kertaa, jostain ihmeen syystä päätinkin tehdä niin kuin minua on yritetty opettaa. Annoin lampaille vähän aikaa ja odotin rauhallisena, että porukka päättäisi lähteä taas liikenteeseen. Maltoin oman mieleni ja yritin olla hoputtamatta herrasväkeä, ja kas se olikin oikea tapa liikuttaa laumaa. Jesh, olin oppinut jotain. Lammasrouvat siirtyivätkin aivan rauhallisesti pellolta toiselle, meidän Viiru pysyi myös sangen rauhallisena ja mikä parasta myös minun pulssini ei noussut taivaisiin. Tämänhän voisi ottaa vaikka tavaksi. Miten se onkaan vaan niin vaikeaa tehdä, niin kuin sanotaan. Hieno tunne silti, että on oppinut hitusen lisää lukemaan lampaita ja koiraa yhdessä. Tämä jättää taas janoiseksi oppia lisää.

Viiru ja My

Nyt ehti Mykin kuvaan



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti