|
Iltapäivän hetki |
|
Viiru ja lumi |
|
Jee, juokseminen on ihan huippua... |
|
Kyllä puudelitkin osaavat pinkoa |
|
Rentoilua koirien kera |
Minulle soitti muutama päivä sitten meidän yksi naapuri. Hän oli ottanut kiinni kuulemma vapaana juosseen paimenkoiran ja soitti kysyäkseen oliko meidän paimenkoira kadoksissa. No meidän Viiruhan köllötteli mukavasti sohvalla, joten koira ei ollut meidän. Pyysin soittajaa kuvailemaan koiraa, jos vaikka tunnistaisin koiran. No naapuri kertoi koiran olevan siis paimenkoira ja melko vaalea sellainen. Kuvauksen perusteella en keksinyt kenelläkään olevan sellaista koiraa. Hetken pähkäiltyämme sovimme, että hän vie koiran paikalliseen löytyeläinkotiin. Unohdin asian, kunnes näin toisen meidän naapurin sattumalta kaupassa, joka aivan närkästyneenä kertoi, että joku oli ottanut hänen lagottonsa vaikka hän oli ollut aivan vieressä läheisellä pellolla, ja vienyt koiran löytöeläinkotiin. Hän oli joutunut lunastamaan koiran sieltä, ja kaiken huipuksi koiralla oli ollut 6 viikkoiset pennut kotona. No, jouduinkin myöntämään, että minä olin kehottanut naapuri numero 1 viemään löytämänsä paimenkoiran löytöeläinkotiin, minulle ei vain ollut tullut mieleenkään, että kyseinen koira olisi ollut lagotto kuvauksen perusteella. Miten sitä voikaan asiat mennä niin solmuun, kun kaikilla osapuolilla oli tarkoitus vain hyvään. Kummallista!
Meillä on otettu kaikki irti joululomasta. Laitoinkin tuohon muutaman kuvan mitä olemme puuhailleet. Koirat ovat nauttineet kovasti ulkoilemisesta ja me ihmiset myös:).
Tässä vielä viimeiset askartelut. Näistä lähtee aivan valloittava tuoksu huoneeseen ja käsittämättömän helpot tehdä. Muuta et tarvitse kuin neilikoita ja appelsiineja tai mandariineja
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti