Minulta kysytään paljon trimmausneuvoja ja kurssituksia, mutta ennen kuin voimme lähteä trimmaamaan koiraa leijonaleikkaukseen, perusasioiden tulee olla kunnossa. Villakoira, varsinkaan näyttelyssä käyvä villakoira ei sovi ihmiselle, jolla ei ole aikaa tai joka ei viitsi käsitellä koiraansa ihan joka päivä! Villakoiran kanssa eläminen on elämäntapa, eikä se sovi kaikille. Vaikka ymmärrän kyllä, että ne ovat niin kauniita näyttelykehässä, että sitä menee ihan sekaisin ja ajattelee, että kyllä minä pärjään tuollaisen kanssa. Näin yli 15 vuoden kokemuksella voin kertoa, että koko trimmausurani aikana minulle on tuotu vain muutaman kerran puhdas ja takuton koira, vaikka moni on niin luvannut tehdä aikaa varatessaan.
Ennen kuin lähdemme pitämään trimmauskoulutuksia kerron tässä niitä perusasioita, joiden tulee olla kunnossa siinä vaiheessa kun otamme sakset käteen.
Aloitetaan siis niinkin alusta, kuin koiran kanssa ulkoilu. Ulkoilu, vaikka kuulostaa oudolta, on yksi tärkeimmistä asioista. Jos sinulla on aikaa vain n.puolisen tuntia päivässä ulkoilla koirasi kanssa, älä ota koiraa. Se, että veri kiertää kehossa on yksi tärkeimmistä perusasioista. Tämä on ensimmäinen askel siihen, että karva kiiltää ja koirasi voi hyvin myös henkisesti. Koira, kun ei ole sievä lelu, vaan tekemistä rakastava olento.
Puhu koirallesi kun olet sen kanssa. Koirat ymmärtävät enemmän kuin luuletkaan. Se ymmärtää sinun mielialasi. Jos manaat sen likaisia tassuja tai muuta, se on onneton. Tee koirasi kanssa olemisesta miellyttäviä hetkiä. Se kyllä palkitaan.
Ole jämpti. Jos kiellät, älä peru sitä. Pysy sanassasi niin koira oppii, että sinä tiedät mitä teet ja kunnioittaa sitä. Käsittele sitä jämptisti, mutta lempeästi. Kontakti koiraasi on kaiken a ja o. Jos sinä olet epävarma niin miten luulet, että koira uskaltaa seistä pöydällä kun sinä huiskit saksien kanssa!? Minä en ainakaan uskaltaisi. Kerron miten itse toimin, niin voit soveltaa sen omaan elämääsi sinun elämäntyylin ja aikataulun mukaan. Vaikka meillä on aina ollut useita koiria yhtä aikaa, jokaisella on oma paikkansa ja asemansa. Ne eivät ole pelkkä lauma. Jokainen osaa ottaa paikkansa ja hyväksyy toiset kun antaa niille mahdollisuuden toimia siten, kuin koirat toimivat – siis ihmisten maailmassa, koirat eivät määrää. Sinä teet niin ja mitä taitavampi johtaja olet, sen onnellisimpia ovat seuraajasi (=koirat) ja muu tapahtuukin sitten helpommin.
Tunnistatko takun? Et kai vain yritä harjata koiraa vasta sitten, kun se on jo täynnä takkuja? Jos teet niin, koiraa sattuu ja se lähtee karkuun. Pahimmassa tapauksa se näyttää sinulle hampaitaan (=lopeta tai puren) tai jopa puree sinua. Jos olet tupeerannut tukkasi, vedätkö sen auki raivoisasti kammalla juuresta asti vai selvitätkö hiuksesi varovasti ennen kampaamista? Sama pätee myös koiran karvaan. Niiden karvaa ei saa repiä auki!
Itse istun esim. lattialla koira sylissä samalla kun leikin Lydian kanssa ja tunnustelen sormillani sen turkkia. Siinä sillä on hyvä olla eikä meillä ole kiirettä, joten voin rauhassa aukoa takkuja varovasti harjaten harjalla tai pehmeällä karstalla ja samalla muutenkin rapsuttelen sitä. Yleensä ne nukkuvat samalla kun harjaan niitä. Siinä ei ole kiireelle tilaa. Muut koirani makaavat yleensä kiinni minussa odottaen omaan vuoroansa olla huomion keskipisteenä.
Tätä voi myös tehdä TV:tä katsellessa. Sitten vasta kun koko koira on takuton siten, että kampa menee helposti läpi koko koiran turkin (tiedät sen siitä, että se nukkuu koko ajan eikä huomaa kun kampaat) voit laittaa sen pesuun. Pesusta kerron seuraavassa blogissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti