Jouluaikaa

No nyt on joulu vietetty perinteisesti rakkaiden kanssa. Piparitalokin tuli tehdyksi tänä vuonna. Siitä taidonnäytteestä piti ihan kuva napsasta.  Kivoja kuusenkoristeita saa mukavasti tehtyä savesta ja tietenkin käytin muottina puudeli-piparimuottia, jonka löysin muutama vuosi takaperin messarista. Ne näyttävät ihan aidoilta pipareilta, kun käyttää punasavea. Eikä niitä tarvitse joka vuosi uusia, kun ne eivät katoa parempiin suihin.

Heti joulun jälkeen meitä koetteli hurja myrsky, joka katkaisi meiltä sähköt melkein kolmeksi päiväksi. Ensimmäisenä iltana oli ihanaa poltella takkaa ja kynttilöitä, ihan vaan fiilistellä. Mutta arki tulikin äkkiä vastaan, kun tuli huoli miten saada lampaille vettä yms. No, hätä keinot keksii ja naapuriapu kunniaan. Kummasti sitä oppii arvostamaan meille itsestään selvyyksiä, sähköä ja juoksevaa vettä, kun niitä ei ole.

Näinkin voi käydä joulupöydässä (=meidän Paavo juhlapöydässä)

Makutestissä meillä ollut uusi koiranruoka Maukas sai raadilta täydet pisteet. Ruoka katosi sellaisella nopeudella meidän nirppanokkien kitusiin, että harvoin näkee.

Koirat joulukuntoon

Tänään tein viimeisen asiakaskoiran joulukuntoon ja nyt pääsenkin ansaitulle joululomalle. Jottei vanha sanonta: suutarin lapsilla ei ole kenkiä, pitäisi paikkaansa niin katse suuntautuu nyt kohti omia koiria, että saadaan nekin juhlakuntoon.

Löysin tänään Mustista ja Mirristä Salossa uuden pakasteruoan koirille. Se on nimeltään Maukas ja on 100% säilöntäaineeton ja kotimainen. Aion kokeilla sitä, koska uskon kotimaisuuteen, lähi- ja luomuruokaan ihmisillä, niin miksei sitten samoin myös koirille! Katsotaan miten karvakuonot ottavat uuden ruoan vastaan.

On aika harmillista, kun niin monet ovat soittaneet ja halunneet trimmiä samana päivänä. Näin Joulun alla se ei onnistu mitenkään, kun niin monet vakituiset asiakkaat varaavat Joulutrimmin jo hyvissä ajoin kun tietävät tilanteen.  Tämä toistuu aina ennen juhlapyhiä, joten jos haluat koirasi olevan edustava juhlaan, niin varaa sille trimmiaika heti kun tiedät juhlastasi. Näin varmistat, ettei tule pettymyksiä.

Kuminauhoista

Parhaiten pidät näyttelyvillakoiran päätukan järjestyksessä lateksikuminauhoilla,

joita on kaiken värisiä. Itse käytän mieluiten pienempiä, koska meillä ei ole isovilloja.

Mielestäni parhaat on: the ”color coordinated canine”-kumilenkkejä (kts. kuva).

Ostan niitä Laura Vehviläisen nettikaupasta: www.koiratarvikkeet.com tai ystäväni hakee

niitä sieltä minulle samalla, kun hakee muitakin tuotteita.  Olen aika tarkka väreistä, koska

olen saanut hyvän värikoulutuksen äidinmaidossa.  Siitä on paljon iloa ja hyötyä mutta samalla

silmääni joskus sattuu, kun sitä näkee kaikenlaista. Siksi valitsen kuminauhatkin voimakkaimpien

väriominaisuuksien mukaan tytöille ja pojille erikseen.

Muitakin vaihtoehtoja on mutta ota huomioon niiden venyvyys, ne eivät saa pureutua karvaan,

eikä ne saa kerätä pölyä ja likaa ko. kohtaan mihin ne kiinnitetään.  Kaikki kuminauhat tulee vaihtaa

vähintään joka kolmas päivä, tai aina kun tarve vaatii (= näyttää sotkuiselta). Kuminauhoja ei koskaan

revitä irti, vaan ne leikataan varovaisesti. Sen jälkeen karva harjataan kevyellä kädellä (ei karstalla,

eikä raastamalla) ja kun se on takuton, laita uusi kuminauha. Kun harjaat pesujen välissä koiraa,

on hyvä käyttää harjausnestettä, ettei karva katkea. Kuiva karva katkeaa huomattavasti helpommin,

kuin hieman kostea (ei kuitenkaan ole tarkoitus kastella koiraa märäksi – kevyt suihkaus riittää).

Kun ostat isompia määriä kumilenkkejä kerrallaan, niin muistathan säilyttää niitä jääkaapissa. Silloin

ne eivät kuivu ja haurastu ennen aikojaan. Itse säilytän niitä mm. rautakaupasta ostamassani

ruuvilaatikossa (kts. kuva).

Hauska juttu

Eräs asiakas kertoi hauskan jutun. Hän istui tyttärensä ja koiransa (villakoira, jolla oli leijonaleikkaus) kanssa kaikessa rauhassa laiturilla ja yht´äkkiä hän  aivasti. Koira pelästyi niin paljon, että putosi laiturilta veteen. Koira saatiin kyllä ylös. Lapsi, joka näki märän koiran, rupesi itkemään, että nyt siltä tippui kaikki karvat mereen kun koira oli läpimärkä eikä karva ollut enää kauniisti pystyssä vaan valui pitkin koiraa.

 Jokainen meidän koirista on tippunut mereen vähintään kerran, yleensä useammin. Ainakin meidän koirat viihtyvät laiturilla ohi ajavia veneitä ja lintuja seuraamassa. Pennut luulevat aina voivansa kävellä vetten päällä! Onneksi se selviää pian, että näin ei ole. Milloin kukakin on joutunut pelastuspartiolaiseksi. Veden äärellä, muista olla tarkkana kuin porkkana!

Jos koirasi on päässyt mulahtamaan veteen, lämpimällä säällä sen voi antaa kuivua itsestään. Meillä täällä Suomessa merivesi on niin vähäsuolainen, ettei ole syytä edes huuhdella koiraa, eikä föönata. Jos näin tapahtuu kylmään veteen, kannattaa tietysti painella liiat vedet pois pyyhkeeseen ja viedä koira sisään kuivumaan. Voit föönata omantuntosi mukaan. Tietysti koira harjataan, kun se on kuivunut.

Nämä ohjeet edellyttää, että koirasi on takuton ennen veteen putoamistaan. Jos näin ei ole, sinulle on tulossa pieni yllätys kun ryhdyt harjaamaan sitä sen kuivuttua. Siis pidämmehän koiramme takuttomana!

Trimmiasiaa

Olen pitkään trimmannut liikehuoneistossa ja olen aina pyytänyt asiakkaan jättämään koiransa

minun huomaani, monesta eri syystä. Esim. kun omistaja ei ole paikalla, koira käyttäytyy yleensä

huomattavasti paremmin, kuin silloin kun omistaja seisoo vieressä. Ihan samoin kuin pikkulapset.

Toinen syy on se, että pystyy itse keskittymään 100% koiran trimmaamiseen.  

Nyt kun olenkin tehnyt kotikäyntejä ja omistaja seisoo samassa huoneessa, parhaassa tapauksessa

makaa osittain koiran päällä, niin tilanne on toinen. Ymmärrän kyllä, että ensimmäisellä kerralla

hermostuttaa ja se hermostuneisuus tarttuu koiraan yllättävän nopeasti, koska koira vaistoaa

omistajansa tunnetilat välittömästi. Kun omistaja sitten lähti keittämään kahvia hän hämmästyi,

ettei kuullut mitään huutoa ja kiljuntaa. Vastasin hänelle, että minulla ei ole tapana huutaa ja

kiljua asiakkaille silmät pyöreänä. Asiakas haukkoi henkeään ja sanoi, että hän kyllä tarkoitti

koiraa! Pari muutakin asiakasta on ihmetellyt minulle, ettei trimmatessa kuulu mitään huutoa

eikä kiljumista. Kun trimmataan, tarkoitushan ei ole satuttaa koiraa ja yritän saada trimmin tehtyä

siten, että sillä olisi mahdollisimman mukava. Samoin, kuin sinulla on kun menet kampaajalle

tai kosmetologille. Vaihtaisit varmaankin nopeasti kampaajaa, jos joutuisit sieltä lähtemään

kyyneleet silmissä!

Tänään oli todella hyvä tapaus. Koiran omistaja huokui rauhallisuutta, joten meillä ei ollut mitään

hätää vaikka asiakkaana seisoi suursnautseri ilman kaulapantaa ja remmiä. Rento meininki, niin

kaikki hoituu ennen kuin huomaatkaan!   

Harjat villakoirille

Käsittelen ja harjailen koiriani joka päivä ja välillä tuntuu siltä, että harjat ja kammat ovat kasvaneet kiinni käsiini! Tuli mieleeni, että jos haluat olla ”saksikäsi” niin harjoista se pitää aloittaa…

Valikoimaahan on vaikka kuinka paljon ja mielipiteitä saman verran.  Siksi jokainen löytää lempparityövälineet vain itse kokeilemalla. Tässä muutamia minun mielipiteitäni. Toivottavasti auttavat sinua eteenpäin.

 Karstoista ylivoimainen suosikkini on DoggyMan, jota saa useista paikoista. Se on tarpeeksi pehmeä, eikä revi karvaa. Sitä olen käyttänyt niin kauan, kuin meillä on ollut villakoiria. Välillä olen kokeillut muita, mutta tämän voittanutta ei ole vielä tullut vastaan.

Harjoissa pitää huomioida, ettei ne ole liian kovia, eikä niiden päissä ole palloja. Pallot jumittuvat karvaan ja katkovat sitä. Hyviä harjoja löytyy mm.: Chris Christensen, Madan, All Systems, Plush Puppy. Kokeile, mikä tuntuu itsestäsi parhaimmalta. Näistä olen aina löytänyt hyviä, joita mielelläni suosittelen.

Tarvitset myös hyvän kamman. Itse käytän Swedogs Recipe-kampaa. Tämä on pyhäinjäännös enkä tiedä mistä ihmeestä olen sen josku ostanut mutta vastaavia löytyy sieltä, mistä löydät harjatkin.

Ideana on, että se on riittävän harva- ja pitkäpiikkinen. Sillä ei ole tarkotus sitten repiä niitä takkuja auki! MUISTATHAN… Se on vain apuväline turkin trimmauksen kanssa. Sillä pöyhitään ja nostetaan pestyä, puhdasta ja TAKUTONTA turkkia trimmatessa.

Tupeerauskampaa tarvitaan näyttelykunnostamisen yhteydessä. Niitä saa Käherryshuollosta: www.kaherryshuolto.fi. 

Tämänhetkinen suosikkini on: Krest Goldilocks professional. Aivan huippu!

Näyttelyremmi / kotiremmi villakoiralle

Ihan mikä tahansa remmi/kaulapanta ei käy villakoiralle. Huomiota kannattaa kiinnittää remmin painavuuteen ja kestävyyteen. Mieti tarvitsetko remmin toy-, kääpiö-, keskikokoiselle vai iso villakoiralle, että saat  sopivan mittaisen. Mielestäni parhaiten toimii papukaijalukkokiinnitys remmin ja kaulapannan välillä. Siihen ei pääse kiertymään karva niin helposti. Näyttelyremmissä on toisenlainen lukko mutta koska se on niin pienen hetken käytössä, siihen ei ehdi takertumaan karvaa samalla tavalla. Kaulapanta kotioloissa on mielestäni nk. silkkikaulapanta (kts. kuva). Niitä saa Tammisen Päiviltä (www.zanitas.eu) . Valikoimaa riittää kaiken värisinä ja pituisina eikä maksa paljon. Ne ovat myös konepestävät ja kestävät kulutusta – kokemusta on. Ne ovat riittävän keveitä, että toyvillakoirat voivat niitä käyttää. Ne ovat myös erinomaisia ja riittävän kestäviä isovillakoirille.

Näyttelykaulapannaksi tarvitaan Venetsia-ketju (kts. kuva). Siihenkään ei jää karva. Ne ovat hieman arvokkaampia kuin tavalliset ketjut mutta ovat myös erittäin kestäviä. Näitä löytyy Findogs

(www.findogs.fi). Samoin Resko-merkkinen talutin löytyy Findogsilta. Niitä löytyy kahta eri leveyttä eivätkä  luista kädessä. Kokeile kumpi sopii omaan käteesi parhaiten.

Kurakelillä pärjää paremmin, kun tietää muutamia niksejä 1.

Meillä välillä tuntuu siltä, että tarvitaan lumikolaa sisätiloissa korjaamaan kaikki se rapa, hiekka ja lika mikä tulee sisään koirien mukana. Yhdeksi hyväksi avuksi olen todennut kuramaton, joka sitoo tassuista tulevan hiekan ja mudan niin, ettei kaikki kantaudu sisälle. Käytän näitä mattoja sekä ulkona terassilla, oven edessä molemmin puolin, rappujen edessä ja kaikkialla, mistä koirat juoksevat ennen sisälle tuloaan. Niistä on tullut ”must” meillä kun näitä eläimiä on jos jonkinlaisia ja myös Lydia nuohoaa lampolan ja halatessaan lampaita, myös hänen kenkiinsä juuttuu kaikenlaista mainitsematonta, mitä en todellakaan halua olehuoneen sohvalle!

Kuramattoihin voi käydä tutustumassa: www.ecokattila.com

Back to basics 1.

Minulta kysytään paljon trimmausneuvoja ja kurssituksia,  mutta ennen kuin voimme lähteä trimmaamaan koiraa leijonaleikkaukseen, perusasioiden tulee olla kunnossa. Villakoira, varsinkaan näyttelyssä käyvä  villakoira ei sovi ihmiselle, jolla ei ole aikaa tai joka ei viitsi käsitellä koiraansa ihan joka päivä! Villakoiran kanssa eläminen on elämäntapa, eikä se sovi kaikille. Vaikka  ymmärrän kyllä, että  ne ovat niin kauniita näyttelykehässä, että sitä menee ihan sekaisin ja ajattelee, että kyllä minä pärjään tuollaisen kanssa.  Näin yli 15 vuoden kokemuksella voin kertoa, että koko trimmausurani aikana minulle on tuotu vain muutaman kerran puhdas ja takuton koira, vaikka moni on niin luvannut tehdä aikaa varatessaan.

Ennen kuin lähdemme pitämään trimmauskoulutuksia kerron tässä niitä perusasioita, joiden tulee olla kunnossa siinä vaiheessa kun otamme sakset käteen.

Aloitetaan siis niinkin alusta, kuin koiran kanssa ulkoilu. Ulkoilu, vaikka kuulostaa oudolta,  on  yksi tärkeimmistä asioista. Jos sinulla on aikaa vain n.puolisen  tuntia  päivässä ulkoilla koirasi kanssa, älä ota koiraa. Se, että veri kiertää kehossa on yksi tärkeimmistä perusasioista. Tämä on ensimmäinen askel siihen, että karva kiiltää ja koirasi voi hyvin myös henkisesti.  Koira, kun ei ole sievä lelu, vaan tekemistä rakastava olento.

Puhu koirallesi kun olet sen kanssa. Koirat ymmärtävät enemmän kuin luuletkaan.  Se ymmärtää sinun mielialasi. Jos manaat sen likaisia tassuja tai muuta, se on onneton. Tee koirasi kanssa olemisesta miellyttäviä hetkiä. Se kyllä palkitaan. 

Ole jämpti. Jos kiellät, älä peru sitä. Pysy sanassasi niin koira oppii, että sinä tiedät mitä teet ja kunnioittaa sitä. Käsittele sitä jämptisti, mutta lempeästi. Kontakti koiraasi on kaiken a ja o. Jos sinä olet epävarma niin miten luulet, että koira uskaltaa seistä pöydällä kun sinä huiskit saksien kanssa!? Minä en ainakaan uskaltaisi. Kerron miten itse toimin, niin voit soveltaa sen omaan elämääsi sinun elämäntyylin ja aikataulun mukaan.  Vaikka meillä on aina ollut useita koiria yhtä aikaa, jokaisella on oma paikkansa ja asemansa. Ne eivät ole pelkkä lauma. Jokainen osaa ottaa paikkansa ja hyväksyy toiset kun antaa niille mahdollisuuden toimia siten, kuin koirat toimivat – siis ihmisten maailmassa, koirat eivät määrää. Sinä teet niin ja mitä taitavampi johtaja olet, sen onnellisimpia ovat seuraajasi (=koirat) ja muu tapahtuukin sitten helpommin.

 Tunnistatko  takun? Et kai vain yritä harjata koiraa vasta sitten, kun se on jo täynnä takkuja? Jos teet niin, koiraa sattuu ja se lähtee karkuun. Pahimmassa tapauksa se näyttää sinulle hampaitaan (=lopeta tai puren) tai jopa puree sinua. Jos olet tupeerannut tukkasi, vedätkö sen auki raivoisasti kammalla juuresta asti vai selvitätkö hiuksesi varovasti ennen kampaamista? Sama pätee myös koiran karvaan. Niiden karvaa ei saa repiä auki!

Itse istun esim. lattialla koira sylissä samalla kun leikin Lydian kanssa ja tunnustelen sormillani sen turkkia. Siinä sillä on hyvä olla eikä meillä ole kiirettä, joten voin rauhassa aukoa takkuja varovasti harjaten harjalla tai pehmeällä karstalla ja samalla muutenkin rapsuttelen sitä. Yleensä ne nukkuvat samalla kun harjaan niitä. Siinä ei ole kiireelle tilaa. Muut koirani makaavat yleensä kiinni minussa odottaen omaan vuoroansa olla huomion keskipisteenä.

Tätä  voi myös tehdä TV:tä katsellessa. Sitten vasta kun koko koira on takuton siten, että kampa menee helposti  läpi koko koiran turkin (tiedät sen siitä, että se nukkuu koko ajan eikä huomaa kun kampaat) voit laittaa sen pesuun.  Pesusta kerron seuraavassa blogissa

Kuinkas sitten kävikään...

Heräsimme aamulla viidenaikaan ja lähdimme Messariin hyvissä ajoin, että varmasti ehdimme. Päivä oli pitkä ja tapahtumarikas. Tapasimme paljon ystäviä läheltä ja kaukaa ja vaihdoimme kuulumisia. Tällä kertaa meidän hieno Milla ei ollut tuomarien mieleen mutta sellaista tämä elämä välillä on. Nyt oli toisten vuorovalokeilassa ja parhaimmat onnitteluni heille. Lapsille päivä oli aika tylsä mutta onneksi yksi kehä vapautui hyvissä ajoin, joten Lydia pääsi myös”näyttämään” omaa kunnostamaansa koiraa, Dinoa. Tässä tyylinäyte. Uskonkin,että saan hänestä vielä innokkaan handlerin mukaani kaikkiin tuleviinkoiranäyttelyihin.

Muotinäytös Mustissa jaMirrissä Salossa seuraavana päivänä
Salon Musti ja Mirri ontodella näkemisen ja kokemisen arvoinen. Liike on suuri  halli, jossa on helppo liikkua jopa koirankanssa kun käytävät ovat riittävän tilavat. Valikoimaa riittää joka menoonkaiken kokoisille ja näköisille koirille. Oli aika vaikea irroittautua sieltäilman, että olisi ostanut mukaan vaikka mitä. Päivä tuntui lyhyeltä vaikkaolinkin siellä klo 12 alkaen ilta yhdeksään! Muotinäytöksessä oli monia erirotuja ja ”mallit” vaihtoivat asujaan useaan kertaan tottuneesti. Leena Sarvijutteli tuttuun tyyliinsä ystävällisesti asiakkaiden kanssa ja juonsi sittenmuotinäytöksen musiikin tahtiin rautaisella ammattitaidolla. Hauskaa meillä olivaikka välillä koirat tekivät ihan omia kiemuroita.  Tässä muutamia kuvia sekä koirista asuissaan,että itse tilaisuudesta.

Täytyy ihan sanoa noista koirien vaatteista, että niitä todella kannattaa käyttää varsinkin pimeällä (=niissä on hyvät heijastimet) ja materiaalit ovat pehmeitä kahisemattomia ja ohuita. Meidänkin Milla juoksi säärystimissään ja punaisessa sadepuvussaan kuin olisi niin aina tehnyt.  Ne ovat hyvinkäytännöllisiä ja sitten kun haluaa vaikka vähän mennä hienokävelylle niin sieltä löytyy myös villapaitaa, toppa- ja nahkatakkia! Eikä tossuja ja kenkiä kannata myöskään unohtaa. Ne sekä suojaavat tassuja että pitää ne kuivina jasiisteinä, jolloin kuraa ja hiekkaa ei tule samalla tavalla sisään luututtavaksi.
 
Tästä lähtien trimmaan myös Salossa ja Kirkkonummella Mustissa ja Mirrissä sopimuksen mukaan. 
Minulle voi soittaa ja varata aikoja siis Helsinkiin, Tammisaareen ja Saloon, jossa minulla on trimmaustilat.Sen lisäksi teen kotikäyntejä Hankoon ja Tammisaaren ympäristöön. 

Jos haluat koirallesi trimmin tai kynsien leikkuuta Helsingissä,
soita Koiratrimmaamoon, puh.: 09 146 24 31
Muuten voi soittaa minulle suoraan: puh. 050 5941257

Tilaisuus oli niin onnistunut, että kaikki kyselivät heti, että milloin pidetään uusi muotinäytös!Seuraava on varmasti ensi  vuonna jos ei aikaisemmin. Kerron sitten tässä blogissani heti, kun tiedän lisää