uusi kuituyhteys luotu

Hu huu, täällä ollaan taas, pitkästä aikaa, tai siltä se ainakin tuntuu. Pitkään odotettu kuituyhteys on nyt luotu ja uusi nettiyhteys on saapunut tännekkin periferiaan. Pientä takkuamista on kyllä ollut alkuun, josta johtuu oma hiljaisuuteni. Hermohan tässä on mennyt huonoon kuntoon, kun ensin odottaa ja odottaa että takkuilematon nettiyhteys saapuisi ja sitten saapumisen jälkeen vain  katkoo ja katkoo yhteyttä. Aikuismaiseentyyliin hoidin asian kiukuttelemalla miehelleni asiasta, vaikka asia ei tietenkään ollut hänen vikansa, mutta täytyihän se kiukku jollekkin purkaa.
Paljon on tapahtunut ja tapahtuu parhaillaan. Meillä karitsoimiset ovat alkaneet melkoisella rytinällä. Yli puolet kyllä vielä syntymättä. Myn ja Viirun kanssa olen päässyt treenailemaan, mikä onkin kiva asia. Viirulla hiotaan nyt sen "lammassilmää", tai taitaa se oikeasti olla minun "lammassilmää", kuinka vaan sen haluaa ottaa. My taas on ottanut jättiläisen askelia kehittymisen saralla. Annika on näyttänyt sille tassusta pitäen kuinka hommakoiran kuuluisi toimia. Kotona ollaan tietenkin myös harjoiteltu, koska eihän sitä voi vain jättää ja toivoa, että se joku päivä alkaisi toimia kuin Herran armosta. Ehei, töitä on tehtävä, mikään kun ei ole tullut minulle itsestään ja uskonkin vahvasti ettei kenellekkään muullekkaan. Pikkuhiljaa, kun meidän karitsakammari on täyttynyt, niin meillä pitäisi myös koiranpentulaatikossa tapahtua. Kävin nimittäin juuri ultrassa meidän Millan kanssa, ja arvatkaapas mitä, ainakin kaksi pentua oli näkyvissä. Oli se kyllä niin jännittävää katsoa ultralaitteen ruutua, kun pentuset pilkistivät kuvaruudusta. Oli siinä vähän kyynel herkässä ihan eläinlääkäriä myöten:). Täytyy nyt ihan suositella, jos tarvitset hyvää ja lämminhenkistä eläinlääkäri palvelua, niin otappa yhteys Fiskarsissa olevaan eläinlääkäriin Annukka Söderblomiin.

Saanko esitellä, Millan tulevat vauvat