Olen yrittänyt siirtää tätä omaa koirainnostusta eteenpäin meidän tyttärelle. Olisi niin kivaa pystyä jakamaan oma intoilunkohde hänen kanssaan. Olempa siis antanut hänen touhuta pienestä tytöstä lähtien meidän koirien kanssa. En siis tarkoita, että koirat ovat olleet hänen lelunaan, joita hän on saanut venyttää ja vanuttaa oman mielensä mukaan, ehei. Vaan hän on saanut olla mukana kaikissa asioissa mitä olen itsekkin tehnyt niiden kanssa. Neuvolan täti ihmetteli miten voikaan niin nuori lapsi osata käsitellä saksia noin taitavasti. No mahtaisikohan se johtua vaikka siitä, että hänellä on ollut omat lasten leikkisakset kädessä jo melko pienestä ja hän on luonut hienoja trimmejä omiin lelukoiriinsa. Kieltämättä, meillä on ollut vähän ruuhkaa trimmipöydällä, mutta eikös se sopu sijaa anna:). Ilman valvovan silmänalla hän ei kyllä ole ollut koskaan, en voi suositella jättää lasta ja koiraa ilman valvontaa yksin puuhailemaan, mutta se kai on sanomattakin selvää. Eilen harrastimme yhdessä koirien kuvaamista ja taidanpa laittaa muutaman kuvan Lydian otoksista. Ei yhtään hullumpia vaikka itse sanonkin ja meillä oli niin mukavaa touhuta yhdessä.
 |
| Lydia 5 v. ottamia kuvia, Viiru ja Julius |
 |
| Julius läheltä |
 |
| Minä ja Julius |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti