Tällä viikolla olen ollut vielä sairaslomalla, enkä ole saanut vielä rasittaa itseäni, niin on ollut paljon
aikaa miettiä Simon Mossen viisaita sanoja.
Tuntuu, että päällimmäinen opetus kurssilta oli, että ole 100% läsnä. Se
sopii hyvin kaikkeen koiran kanssa harrastamiseen. Tai ehkäpä, jopa kaikkeen elämässä. Keskity siis täysillä
yhteen asiaan kerralla ja huomaat varmasti eron. Sitä vaan tuntuu välillä
harhautuvansa moniin aatoksiin samalla, kun pitäisi keskittyä vain yhteen
asiaan. Trimmaampa tässä koiraa, mitäköhän pitäisi tänään tehdä ruoaksi,
onkohan pyykit jo kuivat… listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Toinen tärkeä asia,
joka myös tulee mieleen on, että tarkoita sitä mitä sanot. Jos pyydät koiraasi esim. maahan, tarkoita
sitä myös ja huolehdi, että asia myös tapahtuu. Ei huomenna tai ylihuomenna,
vaan heti. Mutta tässäkin asiassa voisi ajatella ensimmäistä oppia, eli ole
100% läsnä.
Sitten on myös
kehonkieli, joka oli tärkeässä asemassa paimennuskurssilla. Koirat lukevat
meitä todella hyvin vain meidän eleistä. Sitä vaan pitää muistaa käyttää, niin
että siitä on hyötyä. Esimerkiksi, vaikkapa koiraa lähestyttäessä, sillä on
merkitystä onko sinulla kämmenpuoli ylös-
vai alaspäin, jos ojennat kättäsi koiralle. Alaspäin käännetty kämmenpuoli on
kutsuvampi koiralle, kun taas ylöspäin käännetty kämmen on pysäyttävämpi ele
koiralle. Myös minkälaisessa ryhdissä sinä seisot, on iso merkitys, kun haluat
viestittää koirallesi asioita. Ryhdikkäänä
olet vakuuttavampi.
Pää on nyt niin
täynnä ajatuksia, että ei malttaisi millään odottaa, että pääsisin kokeilemaan
uusia oppeja käytännössä. Viirukin
tuossa katselee minua, kuin kysyen, että koskas mentäisiin harjoittelemaanJ. Ehkäpä jo ensi
viikolla, tai ainakin toivotaan niin.
 |
| Viirun keväinen uimaretki |
 |
| No mihin ne muut jäivät? |
 |
| Ha haa, mukaan vaan |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti